Käy tutustumassa korumyyntinäyttelyyni Vihannin Ukonkantissa 1 - 31.5.2011.

 

Kesällä on ihanaa kun on oma piha, jota voi rapsuttaa ja jossa voi nauttia kesästä ja auringosta.

Piha on samanlainen ikuisuusprojekti kuin koti yleensäkkin. Koskaan se ei tule valmiiksi. Uusia suunnitelmia tulee sitä mukaa kun edelliset on saatu toteutettua. Tosin meillä ne toteutukset jäävät melkein miehen harteille.

 Keväällä on niin mukava seurata kun kaikki alkaa kasvaa.

 

 Pikkuhiljaa kaikki on rehevämpää ja rehevämpää, ruusut alkavat kukkia.

 

 Joka kesä pihalle tulee jotain uutta. Toissa keväänä sain äitienpäivälahjaksi kaksi joutsenta joista toinen tässä.

Tämän kevään hankinta on tämä isännän "toinen nainen"

 

Tosin se kesällä näytti vihreyden keskellä paremmalta.

 

Takapihalle on laitettu patio jonne on mukava istuskella ja nauttia lämpimästä säästä. Mieheni naureskeleekin aina keväisin että kohta hän joutuu ulkoruokinnalle. Meillä kun on tapana syödä pihalla aina kun vain sää sallii.

 

Ja ellei ulkona voi istuskella, niin voi istuskella lasitetulla kuistilla.

 

 

Tämän kesän kukat olivat kyllä aivan ihanan värisiä. Olisipa vielä kesä!

Vaikka kyllä talvellakin on mukava laitella pihaa ja kuistia.

 

 

Keväällä ihastuin kovasti nettisivuja selaillessani hopeaketjun punontaan.
Kurssejahan pienellä paikkakunnalla ei tietenkään ole pilvin pimein ja se yksi kahden viikonlopun kurssi  meni sivu suun niin piti alkaa kaivamaan oikein toden teolla netistä tietoa ja itse yksinään opettelemaan miten se homma oikein sujuu. Siihenpä menikin  monta iltaa ja aamua mutta lopulta löysin haluamani tiedot ja aloin opettelemaan.

Tällaisia sain aikaan:

Ensin piti saada kuningasketjua.

 

 Ja sitten verkkoketjua kristallein:

Viimeisin on sitten lituska, eli käärmeketju ja sitä kävin nyt kurssilla neljä viikkoa sitten harjoittelemassa.

 

Ja tässäpä niitä roikkuu vino pino :)

Hopeaa ja muutakin.

Nyt olen ollut kolme viikkoa sairaslomalla käden leikkauksen vuoksi joten ketjunteko on ollut nyt kokonaan pois kuvioista, mutta haaveilen uusien ketjujen tekemisestä....

Kotini on linnani  niinhän sitä sanotaan. 

Pidän kovasti kodin laittamisesta ja sisustelemisesta. Tosin meillä alkaa olla jo aika lailla täyttä niin ettei enää juuri uutta mahdu ellei jotain pistä pois. Mutta aina jotain pientä kivaa voi tehdä ja nyt on meneillään makuuhuoneen pintaremontti. Tapetointia ja maalausta.

Tältä siellä näytti ennen remonttia:

ja nyt näyttää tältä kun tapetit on otettu pois:

 Miltähän siellä lopulta näyttää?

 

No niin, jonkinlaista kuvaa sain otetuksi suurinpiirtein valmiista makkarista.

 Aikasta huono on tämä kuva, laitan joskus paremman.

Keväällä tehtiin vähän vessaremppaa.

Tai tehtiin ja tehtiin....mies teki ja minä vain sanoin miten.

Tällaista oli ennen:

 

Ja tällaista tuli:

 

Suurinpiirtein vuosi sitten oli vierashuone käsittelyssä

ja sen sisustamisessa olikin vähän haastetta. Nimittäin siinä että sain isännän ymmärtämään että todella haluan siitä tämän värisen. Tapettien vuoksi; niihin kun ei mielestäni kyllä valkoinen väri sopinut....

 

Niinpä siitä sitten alkoi muotoutua tällainen....

 Rönsyilen mielelläni ja se näkyy....

Minun tyylini on varmasti jollekulle (ja hyvin monellekkin) kauhistus, mutta itse olen sitä mieltä että jokainen laittaa kotinsa juuri sellaiseksi kuin itse haluaa ja millaisesta pitää. Ja onneksi kaikki eivät pidäkkään samanlaisesta, olisihan se aika yksitoikkoista kun kaikki kodit olisivat samanlaisia.

Joulu tuli ja meni

Jotenkin nuo joulunpyhät on aika tylsää aikaa, varsinkin kun on kovat pakkaset niinkuin tänä vuonna.

Muutaman joulukuvan sain otetuksi.

Tämä poro piti ostaa Anttilasta ihan pakosta. Oli niin ihana. Ja juuri kuin vihreiden kuulien tarjoamiseen tehty!

Ja piparkakkutalo. Monen vuoden jälkeen tehtiin taas sekin, että joulutunnelmaan päästäisiin....

 

 

Löysin posliininmaalauksen harrastuksiini vuonna 2000. Heti olin myyty! Yhä vaan jaksaa kiinnostaa ja jotain pitää aina välillä kuitenkin tehdä. Ihana harrastus! Siinä saa tehtyä kotiin kaikkea kivaa ja kaunista, tapaa uusia ihmisiä ja kun maalaa niin kaikki murheet unohtuvat.

Tässäpä töitäni: